Vauva-arjen puuhailut ja kuulumiset
Meillä on nyt takana vauva-arkea noin 4 ja puoli kuukautta. Mietin tässä juuri kuinka nopeasti aika on mennyt ja kuinka hurjaa vauhtia nuo vauvat oikein kasvavat ja kehittyvät. Meidän minimieskin on kasvanut siitä pikku keskosesta jo suuren harppauksen, ja on ihana seurata hänen jatkuvaa kehitystään.
Tässäpäs meidän kuulumisia ja puuhailuja neljän kuukauden ajalta 🙂
Vauvamme syö oikein reippaasti maitoa ja on aloittanut nyt pikku hiljaa maistelemaan myös kiinteitä ruokia. Olen tehnyt pakkaseen bataattisosetta, josta on helppo lämmittää annoksia maisteluun. Idea siis on, että sose pakastetaan jääpalamuotteihin ja kun sose on jäätynyt, irrotetaan jäiset sosekuutiot pakastepussiin talteen. Pussi laitetaan taas takaisin pakkaseen. Sieltä on sitten helppo lämmitellä ruokaa sen verran kuin tarvii. Keittokirjana meillä on ”Pipsan keittokirja pienelle ihmiselle”.
Tuttia meillä ei syödä, sillä se ei ole pojalle maistunut. Nykyään halikaverina toimii pieni pupu, jota vasten on mukava tuhista ja sitä on kiva puristella. Meillä nukutaan myös todella hyvin. Syömään herätään kerran yössä (äiti on erittäin tyytyväinen, heh 🙂 ). Myös päikkärirutiinit ovat jo muotoutuneet meille sopiviksi. Yhdet pidemmät päiväunet on yhdistetty koiran ulkoilutuslenkin yhteyteen. Vatsavaivoja ei ole ja muutenkin poika on iloinen ja reipas, sekä kova juttelemaan ja nauramaan. Me jumppaillaan paljon yhdessä jumppapatjalla, tutkitaan leluja ja höpötellään vauvajuttuja.
Käymme kerran viikossa vauvakerhossa, ja aloittelemma paraikaa vauvauintitunteja. Se tulee olemaankin jännää! Lisäksi sovin meille äiti-vauvatreffejä ja tietysti pidämme paljon yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Olemme myös käyneet vauvahierojalla ja vauvakinossa. Vauvakinoa täytyy kyllä ehdottomasti suositella! Ainakin finnkino järjestää sellaisia. Tammikuussa oli ainakin yksi näytös ja odottelen jo innolla, jos helmikuullekin sellainen järjestettäisiin. Lisäksi tarkoituksena olisi piipahtaa myös Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa, sillä sellainen on kuulemma ihan tässä meidän lähellä.
Itse koen että meillä on sopivasti tekemistä ja puuhaa, ja tietysti tämä blogikin vie oman aikansa. Jos joku päivä tuntuu, että nyt ei jaksa tai huvita kerhoilla, niin sitten jäädään suosiolla kotiin lepäilemään. Itse pyrin käymään pari kertaa viikossa salilla, jolloin miehillä on täällä kotona omaa aikaa 🙂
Kerran olemme käyneet pohjoisessa lentokoneella, ja sekin sujui kivasti. Menomatkan pidin vauvaa sylissä ja hän nukkui koko lennon. Paluumatkalla saimme ottaa turvakaukalon omalle istuimelle, ja Robin istui siinä lennon ajan. Meidänkin mini nukahti heti kun vain saatiin moottorit käyntiin ja purkki lentoon 🙂 Tuo hurina tuntuu rauhoittavan mukavasti. Sama juttu meillä on myös aina autossa. Robin nukahtaa aina autoon, kun lähdetään liikkeelle.
Tällaista kuuluu meidän vauva-arkeen. Mukavalla ja rennolla meiningillä eteenpäin 🙂 Toki tässä varmasti tulee aikoja milloin on mitäkin hulinoita ja hampaiden tuloa, mutta en stressaile niistä sen enempää.
Ihanaa sunnuntaita <3
Yksi kommentti
Paluuviite: